14. tammikuuta 2017

Opiskelu Nijmegenissä

Radboud University?

Yliopistoni Radboud University on vuonna 1923 perustettu katolinen yliopisto, jossa on tällä hetkellä vajaat 20 000 opiskelijaa. Uusista opiskelijoista joka viides on kotoisin muualta kun Alankomaista. Saksan läheisen sijainnin vuoksi saksalaisia opiskelijoita on suhteellisen paljon, mutta yliopistolla kulkiessa kuulee hollannin ja saksan lisäksi paljon englantia. Myös englanninkielistä kurssitarjontaa on runsaasti. Vaihto-opiskelijalle siis erityisen hyvä valinta. Yliopisto jakautuu kahdeksaan tiedekuntaan: arts, law, medical sciences, Nijmegen school of management, philosophy & theology & religious studies, special faculty of theology, science ja social sciences. Koska Joensuussa opiskelen historian ja maantieteen laitoksen alla, Nijmegenissä kuulun Nijmegen School of Managementiin.


Entäs kurssivalinnat?

Syyslukukausi Nijmegenissä alkoi elokuun lopussa. Puolen vuoden vaihdon ajalle oli valittava opintojaksoja 30 opintopisteen edestä. Yliopiston tarjonnasta valitsin maantieteen lisäksi oikeustieteiden kursseja, joista useat onneksi olivat avoimia myös niille, jotka eivät opiskele oikeustieteiden tiedekunnan alla. Mulla on valittuna seuraavat opintojaksot omalta laitokseltani: Dutch history, politics and culture, Globalising worlds ja Borders and identities in Europe. Oikeustieteistä suoritan kurssit: Introduction topics typical to Dutch law, Institutional law of the EU ja The law of international organisations. Yliopiston kurssitarjonta löytyy netistä, esimerkiksi yksinkertaisesti googlettamalla "radboud university exchange courses". RU:n nettisivut löytyvät englanniksi, mikä helpottaa opintojen suunnittelua mielettömästi.


Onko opiskelu erilaista?

Opiskelu täällä Hollannissa on ollut melko samanlaista kun Suomessa. Kaikkien opintojaksojeni perustana on luentorunko, jonka lisäksi osassa on ns. working group -työskentelyä. Working group työskentely on ryhmätyöskentelyä, joissa paneudutaan tarkemmin luennoilla käsiteltyihiin asioihin. Suurimpana erona suomalaiseen yliopistoon on kotitehtävien määrä. Lukemisen lisäksi kirjoitustehtäviä on enemmän kotona tehtäväksi. Kuudesta opintojaksostani kolmessa minulla on tentit, kolmessa esseet sekä kahdessa lisäksi ryhmätyöt. Molemmat ryhmätyöt on olleet erilaisten videoiden tekemistä sekä yhdessä kirjottamista. Opiskelun mainostettiin olevan erityisen "vuorovaikutteista ja keskustelevaa". Omien kokemuksieni mukaan luennoitsijat yrittävät saada opiskelijoita osallistumaan kyselemällä kysymyksiä, joihin vastataan aivan yhtä ujosti kun Suomessakin. Ehkä vuorovaikutuksella tarkoitetaan juurikin working group -työskentelyä ja muita ryhmätöitä, sillä luennot ovat oikeastaan samanlaista yksinpuhelua kun Suomessakin. Muutaman kerran opintojaksoon on kuulunut myös "tutorial"-kerta, jota voisi kuvailla seminaariksi. Opiskelijat saavat etukäteen tehtävät. jotka tuota kertaa varten pitää valmistella, ja tutorial-kerralla käydään vastaukset sitten yhdessä läpi.


Entäs materiaalit?

Erilaista täällä Hollannissa on myös se, että kirjat ostetaan yleensä omaksi eikä niitä lainata kirjastolta. Kirjaston valikoima on täällä surkea verrattuna Suomeen. Kurssin pakollisesta kirjasta saattaa olla kirjastolla saatavilla yksi kappale, jota sitäkään ei saa lainattua kotiin. Kursseilla käytetään paljon myös netissä saatavilla olevaa materiaalia. Sen lisäksi joillakin kursseilla on käytössä yllä olevassa kuvassa olevat "readerit", jotka maksavat 10-20 euron luokkaa. Käytännössä siis materiaalia, jonka maksat netissä ja noudat yliopiston tulostuspalvelulta, joka on tulostanut ja nitonut sinulle kymmenien sivujen edestä paperia. Toinen noista readereista oli ihan järkevä, sillä siinä oli EU-oikeuden caseja, joita sai käyttää tentissä, mutta toinen olisi voinut olla ilmaiseksi saatavilla netissä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan reader on käytännössä pakko ostaa ja tulostuttaa, sillä muuten ko. pakollista materiaalia ei saa käyttöönsä.


Pääseekö niitä kursseja helposti läpi?

Opiskelu täällä jakautuu syys- ja kevätlukukausien osalta yhteensä neljään eri blockiin. Kurssit voivat kestää joko yhden blockin ajan tai yhden lukukauden ajan (2 blockia). Yhden blockin aikana ensin luennot pyörivät parisen kuukautta, kunnes on 1-2 viikkoa yleensä hiljaisempaa, jonka jälkeen on "koeviikko". Siksi siis täällä syyslukukausi kestää tammikuun loppuun asti. Luennot loppuivat ennen joululomaa, mutta tentit pidetään vasta tammikuun kahtena viimeisenä viikkona. Siksi joululoma täällä onkin pitkälti lukuloma. Käytössä oleva arvosteluasteikko on 0-10, josta arvosanat 0-5 ovat hylättyjä ja ensimmäinen hyväksytty on 5,5. Opiskelun mielentila on täällä pitkälti läpäisyyn keskittyvä, enkä olekaan kertaakaan nähnyt jonkun saavan kurssista arvosanoja 9-10. Omat arvosanani ovat tähän mennessä olleet 6.5, 6.5 ja 7 eli Suomessa kakkosen-kolmosen luokkaa. Kokemuksieni mukaan opintojaksoihin täytyy käyttää enemmän aikaa kun Suomessa, mutta jos aikaa ja jaksamista vaan löytyy, on kurssien kunniallisesti läpi suorittaminen sujunut mutkattomasti.


Entäs kampusalue?

Radboudin kampus on hyvin kompakti ja viihtyisä. Kampuksella on ainakin seitsemän erilaista rakennusta eri tiedekunnille ja kaksi isompaa lounasravintolaa. Yliopiston pääkirjaston lisäksi pienempiä kirjastoja on usempia. Työskentelytiloja löytyy hyvin. Ainoan miinuksen antaisin kirjaston tarjoamille tietokoneille, jotka on tungettu pitkään pöytään niin ahtaasti vierekkäin, ettei pöydälle mahdu nostamaan kirjoja eikä muuta materiaalia. Siis esimerkiksi esseen kirjottaminen niillä koneilla olisi täyttä tuskaa. Tietokonetiloja löytyy kyllä muista rakennuksista useampia. Tulostaminen on maksullista, mutta melko halpaa (2-puolinen sivu 3 senttiä). Enimmäkseen olen opiskellut kotoa käsin, koska lukutilat kirjastolla ovat mun makuun liian "avoimia", siis isossa salissa pöytiä ilman minkäänlaisia näköesteitä tai omaa tilaa. Keskittymiseni herpaantuu herkästi jos nään kun ympärillä kävelee ihmisiä edestakaisin, joten oman huoneeni rauha on toiminut paremmin kun yliopiston tilat. Tarjolla olevia ryhmätyöhuoneita ollaan kyllä ryhmätöissä hyödynnetty.

Untitled

Miten opiskeluihin voi valmistautua ennen vaihtoon lähtöä?
  1. Kurssivalikoiman kannattaa antaa vaikuttaa myös vaihtopaikan valintaan. Jos tarjolla olevat kurssit ovat kaikki opintojesi kannalta "turhaa" tai eivät kiinnosta sinua ollenkaan, ehkä kannattaa yrittää etsiä toinen yliopisto. Opinnot vievät aikaa myös vaihdossa ollessa, ja motivaatiota on vaikea löytää, jos kurssien aihe ei kiinnosta pätkän vertaa. 
  2. Imo opiskelu kuuluu myös vaihtoon, vaikka se vähän kurjaa onkin. Aika täällä kannattaa käyttää hyödyksi - myös opintojen näkökulmasta. Uudesta yliopistosta saattaa löytyä kursseja, joita et pääse muualla kokemaan. 
  3. Erasmus-vaihtoon lähtevän tulee tehdä Learning agreement etukäteen. LA-lomakkeeseen valitset kurssit, jotka aiot vaihdossa suorittaa. Älä kuitenkaan suunnittele liikaa tai ahdistu, jos suunnitelmat muuttuvat, sillä niin ne luultavasti tekevätkin. Kurssien aikataulut saa yleensä tietoonsa vasta, kun vaihtoaika alkaa. Siispä esimerkiksi päälle menevien aikataulujen vuoksi on todennäköistä, että kursseja joutuu myöhemmin vaihtamaan.
  4. Varaa budjetista siivu kirjojen ostoon. Itse en ollut siihen valmistatunut, ja 80€n hintalappu pakollisella kurssikirjalla tuntui yllättävältä (ja kalliilta & osittain turhalta...). 
  5. Mukaan kannattaa pakata pieni suomi-englanti-suomi sanakirja. Siitä on hyötyä tentissä, kun blackout iskee. Tentteihin saa ottaa sanakirjan mukaan, kunhan se ei ole myös sanat selittävä sanakirja (siis sellainen, jossa käännöksen lisäksi myös kerrotaan, mitä se direktiivi nyt tarkoittikaan). 
  6. Rohkaistu luennoilla ja ryhmätöissä - opiskelun kautta muihin opiskelijoihin pääsee tutustumaan helpommin. Opintojaksoilla on mahdollista päästä myös tutustumaan paikallisiin, mikä on vaihtarille yleisesti harvinaisempaa herkkua.
  7. Alankomaissa professorit ei ole jalustalle asetettuja herroja ja rouvia, vaan ihan samanlaisia peruspulliaisia kuin sinä ja minäkin. Jos et ole varma, kysy! Myös luennoilla rohkaistaan kysymään, jos ei ymmärrä, tai kyseenalaistamaan, jos olet eri mieltä. Yleiset kommentit ja keskustelukin on ainakin mantsassa hyvin tervetullutta.
  8. Älä pelkää tai jännitä liikaa! Englanninkielisillä kursseilla on paljon muitakin vaihtareita, jotka on ihan samassa asemassa kun sinäkin. Sen lisäksi vaihtarit on yliopistolle voimavara, jota arvostetaan ja autetaan mielellään. 
Jos Nijmegeniin vaihtoon lähtemisestä on kiinnostunut, kannattaa appstoresta ladata englanninkielinen Radboud University -appi. Se antaa paljon tietoa yliopistosta, kampuksesta ja vaihto-opiskelusta ylipäätään.

Unohtuikohan vielä jotain... Noh, jos nyt joku Hollantiin tai Nijmegeniin menevä sattuiskin tätä lukemaan, vastaan mielelläni kysymyksiin jos vaan osaan! :-)

xoxo,
Ilona-Anniina

12. tammikuuta 2017

Christmas markets

Niinkun vuosikatsauksessakin tuli mainittua, joulukuun aikana ehdin käymään kolmilla eri joulumarkkinoilla. Ensimmäisenä suunnattiin yliopiston kansainvälisen toimiston järjestämällä matkalla Maastrichtiin. Maastricht on todella viehättävä kaupunki. Tutustuttiin kaupunkiin ajamalla ympäriinsä amerikkalaisella koulubussilla ja sitten pienellä jokiristeilyllä. Kierreltiin myös joulumarkkinoilla, joista löyti pitkälti erilaisia ruokakojuja, muutama joulukrääsää myynyt mökki sekä luistelurata (miten ice rink suomennetaan? :-D). Maastrichtin joulumarkkinat oli ehkä hienoinen pettymys, mutta hyvä seura ja pubiruoka teki päivästä erinomaisen.


Seuraavana viikonloppuna suunnattiinkin sitten Antwerpeniin, Belgiaan. Nijmegenistä kulkee flixbus-yhteys Antwerpeniin. Muutenkin matkustelusta kiinnostuneen erasmuslaisen kannattaa ehdottomasti tutustua flixbusin toimintaan... :-) Antwerpen onkin mulle entuudestaan tuttu kaupunki, mutta sen joulumarkkinat ehdottomasti ylitti kaikki odotukset! Antwerpenin joulumarkkinat oli levittäytyneet isommalle alueelle, kuitenkin niin että markkinapaikasta toiseen oli helppo edetä. Myös kivoja joulumarkkinatuotteita löytyi enemmän kun Maastrichtista. Kaupungin valaistukset oli ihanan tunnelmalliset. Vaikka ihmisiä oli paljon paikalla, ei väenpaljous ollut kuitenkaan häiritsevää, vaan markkinoilla oli suhteellisen helppoa ja vaivatonta liikkua.

Untitled
Untitled
Untitled

Viimeisenä kohteena ennen joululomaa oli Saksan kaupunki Köln. Kölnissä yövyttiin kaksi yötä, joten aikaa oli tutustua kaupunkiin kokonaisuutena. Koska oli kuitenkin viimeinen viikonloppu ennen joulua, oli joulun tuntu ja joulumarkkinoiden fiilis tosin kaikkialla kaupungissa. Köln on tunnettu mahtavasta tuomiokirkostaan. Köln on kaupunkina suhteellisen pieni, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen etenkin joulumarkkinoiden aikaan. Joulumarkkinoita oli kaupungissa yhteensä seitsemät (?) joten nähtävää, ostettavaa, syötävää, juotavaa ja koettavaa oli paljon. Vanhan kaupungin markkinoiden ylle nostettu valoverkko oli mielettömän kaunis illalla. Tunnelma markkinoilla oli ihana. Ainoa miinus joka tulee mieleen on väenpaljous. Lauantai-iltana markkinoilla oli miltei mahdotonta kävellä.

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Kun palattiin maanantai-iltana Kölnistä takaisin kotiin, saatiin kuulla Berliinin joulumarkkinaiskusta. Tollaiset uutiset pistää mielen niin matalaksi, etenkin kun asuu ulkomailla poissa perheen luota. Monia kysymyksiä turvallisuudesta pyöri munkin mielessä. Loppujen lopuksi ei kuitenkaan koskaan voi tietää mitä tapahtuu milloin ja missä. Pelossa en suostu elämään. Tämäkin tapahtuma oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, että matkustellessa kannattaa tehdä mm. matkustusilmoitus ulkoministeriölle ja vakuutukset kannattaa ehdottomasti ottaa. Muista myös nauttia joka päivästä ♥

xoxo,
Ilona-Anniina