15. joulukuuta 2016

Tiesitkö?

Tiesitkö, että...

...jos tarkkoja ollaan, Hollanti ja Alankomaat ei ole aivan sama asia, Hollanti muodostuu etelä- ja pohjois-Hollannin provinsseista, jotka ovat vaan pieni osa Alankomaita. Nijmegen on Gelderlandin provinssissa. Suomen kielessä taidetaan kuitenkin virallisesti hyväksyä myös Hollanti Alankomaiden synonyymina. 

...Alankomaat on kuningaskunta, mutta se kuitenkin koostuu muustakin kun Euroopassa tunnetuista Alankomaista. Sen lisäksi Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu Karibian saaret Aruba, Curaçao ja Sint Maarten.

https://en.wikipedia.org/wiki/Provinces_of_the_Netherlands

...täällä soi joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 12 yleiset väestöhälyttimet/vaaramerkit kaikkialla. Siis sellaiset oikein kovaääniset torvet testin vuoksi kerran kuussa, jos vaikka sattuis sota syttymään pian tai jotain... Erittäin karmivaa edelleen, en varmaan ikinä tottuis noihin torviin. 


...useimmat hollantilaiset naiset ja tytöt, joita oon tavannut, on tosi luonnollisia tyyliltään. Siis tarkoittaen sitä, että meikkiä käytetään vain vähän ja monesti hiukset ovat joko värjäämättömät tai ainakin todella luonnollisen väriset. Suomessa värjäämättömät hiukset nuorilla tuntuu olevan enemmänkin poikkeus, kun täällä taas juurikin toisinpäin. Mitä sitä turhia tukkaa tai meikkiä laittamaan, kun vesisateella pyöräillessä menee pilalle kuitenkin.


...hollantilaiset ihmiset on todella avuliaita, avoimia, yleisesti puheliaita ja mukavia ihmisiä. Olipa kerran suomalainen vaihto-opiskelija, jonka pyörän ketjulukko jumittui kiinni yliopiston kaiteeseen. Epätoivoisena itku kurkussa menin selittämän tilannettani läheiselle pyöräliikkeelle. Olin jo ihan valmis ostamaan öljyn lukkoa varten, kun mukava heppu antoikin käteeni purkin ja sanoi, että tuo takaisin kun kerkiät. Joko surulliset vaihtarisilmät toimii tai hollantilaiset on oikeasti avuliaita!


...yliopistolla järjestettävän elokuvaillan yhteydessä on ihan perus myydä olutta 60 sentin hintaan. No biggie. Tämä oli siis opiskelijajärjestön järjestämä leffailta, jonka aikana pyöri yhteensä 20 eri elokuvaa neljässä kierroksessa.


...letut erilaisilla suolaisilla tai makeilla täytteillä on täällä aika normi päivällinen, ja "pancake" ravintoloita löytyykin oikeastaan jokaisesta kaupungista, useampiakin.

...kuljen välillä ruokakaupoissa ihmetellen kaikkea sitä ihmeellisten sokeritahnojen, -sirotteiden, -litkujen, -nöttösten ja -möttösten määrää. Siis esimerkiksi leivän päälle löytyy kaikkea mahdollista makeaa.


...hollantilaiset juhlii joulun lisäksi Sinterklaasin eli Sint-Nicolaasin päivää joulukuun alussa. Siihen kuuluu ihan omat perinteensä, josta sais kirjoitettua varmaan kokonaisen blogipostauksen. Yhtenä asiana muun muassa tämä perinne, jossa kengät jätetään odottamaan yöksi Sinterklaasia, joka tuo niihin karkkia. Tämä kuvan kenkähylly oli lähikaupassani :-)


...hollantilaiset tuppaa laittamaan "je"-liitteen kaikenlaisiin sanoihin. Sinänsä se tarkoittaa siis jotain pientä, ja esimerkiksi kupillinen kahvia tilataan sanoilla "een kopje koffie" koska se kuppi, kop, on kuitenkin vain pieni. Samaa kuitenkin sovelletaan about kaikkeen, sillä kaupan kassakuittikin on aina "bonnetje", koska onhan sekin aika pieni. (????) Englanti on kuitenkin käytännössä hollantilaisten toinen kieli, eli englannilla pärjää paremmin kuin hyvin.


...Alankomaat on oikein hyvä vaihtoehto vaihto-opiskelijalle, Nijmegenistä puhumattakaan! En voisi keksiä parempaa paikkaa puolivuotiselle jaksolle ulkomailla.

xoxo,
Ilona-Anniina

13. joulukuuta 2016

Viikonloppu Belgian historian parissa

Sen lisäksi että vaihdon aikana oon reissannut Alankomaiden sisällä on myös Belgia tullut maana enemmän tutuksi. Yhtenä viikonloppuna otettiin oikein asiaksi lähteä tutustumaan Belgian historiaan ja etenkin sen rooliin ensimmäisessä maailmansodassa. Monia hienoja historiallisia paikkoja löytyy Länsi-Flanderista. Tämä ensimmäinen massiivinen muistomerkki Nieuwpoortin kaupungissa oli rakennettu Albert ensimmäisen, vuosina 1909-1934 toimineen Belgian kuninkaan, kunniaksi. Sekä Belgiassa että Alankomaissahan on edelleen kuningasperheet vallassa. Alankomailla on tällä hetkellä kuningas Willem-Alexander ja Belgiassa kuningas Philippe. Kuningasperhe täällä Alankomaissa taitaa olla olla ihan suosittu, ainakaan erityisemmin en keneltäkään ole valituksiakaan kuullut.


Ensimmäisen maailmansodan aikana Belgia tahtoi pysyä neutraalina, mutta jäi sodan jalkoihin melko nopeasti, sillä Saksan joukot valloittivat sekä Belgian että Luxemburgin miltei kokonaan. Pieni osa läntistä Belgiaa jäi kuitenkin vapaaksi, ja nämä paikat jossa vierailtiin sijaitsivat juurikin siellä IJzer-joen länsipuolella. IJzer-joelle vetäytymisen jälkeen belgialaiset aiheuttivat tulvan (miten se sanotaan hyvällä suomen kielellä...) joella, joka pysäyttikin saksalaiset joukot. IJzerin taistelu käytiin 16-31 lokakuuta 1914. Belgian joukoista 3 500 menehtyi ja 15 000 haavoittui. Siitä nimi "trench of death" eli kuoleman juoksuhauta, josta käsin taistelua käytiin. En pysty edes kuvittelemaan miltä tuntuu olla päivästä toiseen noissa samoissa juoksuhaudoissa peläten oman henkensä puolesta kun näät kun ympärilä ihmisiä kaatuu. Aika karmiva paikkahan se oli edelleen.


Flanderin kunniaksi rakennettu IJzertoren sen sijaan sijaitsee nimensä mukaisesti IJzer-joen varrella Diksmuiden kaupungissa. Kuoleman juoksuhaudat muistaen ei ole mikään ihme, että IJzertorenin kylkeen on hakattu sanat "Nooit meer Oorlog" eli ei enää sotaa. Tornin päällä sen sijaan on kirjaimet AVV - VVK eli kaikki Flanderin puolesta, Flanderi Kristuksen puolesta, joka vähän viittaakin Flanderin korostettuun asemaan. Flaamilainen itsenäisyttä ajava liike saavutti suosiota sodan jälkeen, ja tämä IJzertorenin voisikin sanoa olevan tuon liikkeen keskus. Tornin sisältä löytyi Belgian ja etenkin Länsi-Flanderin roolista ensimmäisessä maailmansodassa kertova museo, jolle ehdottomasti isot peukut ja suositukset.


Sodan tapahtumista johtuen alueelta löytyy myös useampi ensimmäisen maailmansodan uhreille perustettu hautausmaa. Tyne Cot Cemetery sijaitsee Zonnebekessä ja on viimeinen lepopaikka noin 12 000 ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneelle ympärysvaltojen sotilaille, enimmäkseen brittiläisille, ja neljälle saksalaiselle kaatuneelle. Erityisen kaunis paikka pienellä nyppylällä keskellä suuren suuria peltoja.


Historiakierroksen päätti Ieperissä kaatuneille, erityisesti tuntemattomille rakennetulla Menin Gate -muistomerkillä vierailu. Erityistä tässä paikassa on se, että kaaren alla soi joka ilta Last Post klo 20:00, aina vuodesta 1928 asti. Siis joka ikinen ilta. Tänään 13.12.2016 näköjään tämä traditio tapahtuu 30 523:ta kertaa. Suureen suosioon kyseinen soitto nousi tietääkseni median uutisoitua asiasta isosti. Tänäkin päivänä paikka oli tupaten täynnä. Jos haluaa päästä "hyville paikoille" niin tuntia ennen pitäis mennä ainakin viikonloppuisin odottelemaan. Huh! Tunnelmia voitte kuunnella vaikka tästä linkistä.


Kaiken kaikkiaan, Länsi-Flanderista löytyy historiasta innostuneelle paljon kaikkea, jos autolla pääsee ympäriinsä liikkumaan. Belgia on ihana aarreaitta, joka jaksaa aina yllättää! Ehkä päällimmäisenä fiiliksenä jäi IJzertorenin sanoma mieleen: NO MORE WAR.

xoxo,
Ilona-Anniina

8. joulukuuta 2016

Den Haag

EDIT: Oho, julkaisuaikataulu ei ollutkaan toiminut, vaan tämä kirjotus oli istunut luonnoksena ainakin kuukauden ajan! Ups!

Nijmegenin Radboud yliopistolla on oma kansainvälinen toimistonsa, joka järjestää kaikenlaisia tapahtumia kansainvälisille opiskelijoille, muun muassa orientaatioviikon lukukauden alussa, bileitä, tutustumistapahtumia sekä ekskursioita. Ensimmäinen heidän järjestämänsä ekskursio suuntautui Alankomaiden hallinnolliseen "pääkaupunkiin", merenrannalla sijaitsevaan Haagiin. Haag on Alankomaiden kolmanneksi suurin kaupunki, ja monet tärkeät hallinnolliset rakennukset sijaitsevat siellä. Niitä muun muassa kuninkaan palatsit, eduskunnan rakennukset, ministeriöt sekä osa YK:n organisaatioista.


Ensimmäisenä reissu suuntautui kaupungin laidalla sijaitsevaan Madurodam-teemapuistoon. Madurodam on puisto, jossa on Alankomaitten kuuluisimpia rakennuksia ja nähtävyyksiä 1:25 mittakaavassa. Ihan hauska paikka sinänsä, mutta vois sanoa että enemmän lapsille suunnattu. Oli kuitenkin hauska bongailla niitä rakennuksia joita oli jo nähnyt tai johon oltiin myöhemmin päivällä menossa :-) Seuraavana suunnattiin kohti kaupungin keskustaa, jossa matkan järjestäjät olivat järjestäneet meille puolentoista tunnin mittaisen opastetun kaupunkikävelyn. Suhtauduin aluksi vähän epäillen tähän opastettuun kierrokseen, mutta paikan päällä selviskin, että kierrettiin kaupunkia pienissä ryhmissä ja oppaana toimi vapaaehtoistyönä kaupunkiopastusta tekevä vanhempi herrasmies, joka oli itsekin Haagista kotoisin ja ties kertoa paljon sekä Haagin että Alankomaitten historiasta. Olin todella positiivisesti yllättynyt ja opin paljon kaikkea uutta :-)


Haagissa kävellessä tuntui, että kaikkialle minne katsoi, jostain löysi "tärkeän rakennuksen". Jokaisella talolla oli oma historiansa ja nykyinen käyttötarkoituksensa. Nähtiin muun muassa kaunis Binnenhof-sisäpiha ja sen viereinen lampi, pääministerin asunto, kuninkaan palatsi ja päästiin kävelemään kuulema yhdellä Euroopan kauneimmista kaduista. Sen kadun varrella oli ihania vanhoja taloja ja paljon historiaa sekä nykypäivän merkittävyyttä, mm. museoita, eri maiden lähetystöjä, oli siellä joku vanha luostarikin muistaakseni... Ja sen kadun pohja oli hiekan tai muun sijasta simpukankuoria! Viimeisenä käytiin myös Peace Palacella, jossa sijaitsee mm. YK:n kansainvälinen tuomioistuin.


Haag oli kaiken kaikkiaan todella vaikuttava ja hieno kaupunki, muttei liian krumeluuri kuitenkaan, vaan enemmänkin sellainen "down to earth"-tyylinen ja yllättävänkin rento. On ihanaa huomata, miten ympäri maata reissatessa alkaa ymmärtää sekä oppia enemmän ja enemmän Alankomaista ja hollantilaisesta kulttuurista. Jokaisella kaupungilla on niin oma imagonsa, fiiliksensä ja sielunsa.

xoxo,
Ilona-Anniina

10. marraskuuta 2016

Kulttuuria ja urheilukulttuuria

Yksi kiva juttu pienempien kaupungien yliopistoissa on niitten tiivis, mutta aktiivinen opiskelijayhteisö. Joensuussa sen hoitaa aika pitkälti oma ihana ainejärjestö Tombolo ry, kun taas täällä Nijmegenissä on tapana liittyä johonkin "klubiin"/ryhmään, kuten urheilujärjestöön, poliittiseen järjestöön, musiikki- tai teatteriryhmään tai vaan yleiseen ryhmittymään, jonka kanssa yhdessä hengaillaan sekä käydään tapahtumissa tai järjestetään erilaisia tapahtumia. Yksi kaikille avoimia tapahtumia järjestävä ryhmä kulkee nimellä Cultuur op de Campus, eli kulttuuria kampuksella. Näihin tapahtumiin kuuluu musiikkikeikkoja, taidenäyttelyjä, elokuvailtoja ja mitä kaikkea nyt keksivätkään. Käytiin muutaman muun vaihtarin kanssa kuuntelemassa utrechtilaista Palmsy-bändiä kampuksen kahvilassa, hintaan 0€. Ihan huippua! Olispa meilläkin! Ihanaa on muutenkin miten monet aktiviteetit täällä ovat alkoholittomia, rentoja ja ilmaisia.


Kävin myös ensimmäistä kertaa tällä reissulla elokuvissa, kattomassa Marvelin uuden Doctor Strangen. Kannattaa ehdottomasti nähdä se!!! Itse asiassa tän leffan näin Belgiassa. Englannin kieltä oli helppo seurata eikä ruudun alalaidassa pyörineet hollannin- ja ranskankieliset tekstitykset häirinneet oikeastaan yhtään. Erikoisinta ainakin belgialaisessa, tietääkseni myös hollantilaisessa, elokuvakulttuurissa on se että leffan aikana on tauko! Siis tauko! Filmi pistettiin 7 minuutin ajaksi poikki, valot päälle saliin ja ihmiset ryntäs pissalle tai poppareita tankkaamaan. Vähän outoahan se oli.


Urheiluakin on tullu seurattua. Ensimmäinen urheilutapahtuma johon osallistuin oli Belgian Meldenissa järjestettävä Koppenbergcross -pyöräilytapahtuma. Tämä oli siis niin sanottua cyclocrossia, jossa pyöräillään maastossa lyhyttä rataa, jonka varrella on erinäisiä esteitä. Muistuttaa paljon maastopyöräilyä, mutta ei ihan kuitenkaan. Tyypillisesti tän cyclocrossin aikana on sateista, jolloin maa on mutainen ja pyöräilijät pomppivat paljon pyörältä alas ja kantavat juostessan pyörää mukanaan. Noh, tällä kertaa sää suosi ja maa oli erityisen kuiva, joten pyöräilijät pääsivät oikeasti pyöräilemään. Belgialaisten pyöräilyhulluus on kyllä omaa luokkaansa. Siellä me seistiin, mäen päällä niityllä, pahanhajuiset lehmät parin metrin päässä väistellen lantakasoja. Myöskin Belgialle tyypillisesti olutta löytyi tapahtumasta, ja paljon :-D Tunteroinen siinä vierähti ja kivaa oli, vaikkakin tosi outoa. Kai se on vähän sama niinkun olla kattomassa Suomessa jotain hiihtotapahtumaa -30 asteen pakkasessa naama jäätyen.


Viime viikonloppuna kävin sen sijaan täällä Nijmegenissä katsomassa paikallisen jalkapallojoukkueen N.E.C:n peliä FC Groningenia vastaan. Katsomo oli melkein täynnä, sillä paikalle oli raahautunut reilut 10 000 katsojaa. Loppua kohti peli muuttui erityisen jännäksi, ja parin hylätyn maalin jälkeen lopputulos oli 1-1. Jalkapallo on kyllä kuningaslaji, ja vähän jäi sellanen kutina että uudestaan pitäs paikalle päästä!


xoxo,
Ilona-Anniina

8. marraskuuta 2016

22 ja sää

Puoltoista viikkoa sitten täytin 22. Synttäripäivä meni asioita hoitaessa ja matkustaessa Belgiaan. Suomessa perinteenä on ollut, että lumi sataa maahan mun synttäripäivän nurkilla. Niin tänäkin vuonna Joensuussa, jossa ensilumi taisi tulla lokakuun puolenvälin jälkeen. Täällä Nijmegenissä sää on edelleenkin syksyisen sateinen. Tai oikeastaan täällähän tuo sateinen keli on myös talvinen keli. Tänään oli ensimmäinen päivä jolloin tosissaan mietin villakangastakin päälle pukemista, kun aamulla lämpötila oli nollassa. Enemmän täällä on tosiaan ollut sille sade- kun talvitakille käyttöä.


Sateinen Hollanti ei kuitenkaan missään tapauksessa ole koko totuus. Ei täällä edes niiiiin paljoa ole satanut, ainakaan vielä *koputtaa puuta*. Toki kokonaisia sadepäiviäkin on, mutta niitä nyt ihan paljon Suomessakin. Erilaisempaa täällä on varmaan sateen säännöllisyys. Tänäänkin aamulla satoi vettä noin tunnin ajan, kunnes iltapäivällä aurinko paistoi täydeltä taivaalta, ja edelleenkin taivas näyttäisi olevan pilvetön. Huomenna luultaavsti sama juttu. Vettä siis tulee, mutta ei sitä tule 24/7.


Ehkä eniten eroa Suomeen tuottaa kuitenkin valon määrä. Marraskuu on pimeytensä vuoksi Suomessa mulle aina hankalaa aikaa. Samanlaista väsymystä en ole kokenut täällä, vaan (sateestakin huolimatta) ilma on kirkkaampi ja päivät huomattavasti valoisampia. Aamuisin ja iltaisin täällä on usein tosi sumuista. Lämpötila näyttäis olevan tällä hetkellä +4, mutta ens viikolle on luvattu taas kymmentäkin astetta. Ruska tuli ja meni parissa viikossa. Nyt useimmat puut on tyhjät lehdistä. Ja niitä lehtiä on muuten maassa PALJON!


Vaikka syksy on kyllä mun mielestä kiva vuodenaika, haastavinta hollantilaisessa syksyssä on se, ettei todellakaan tunnu siltä että jouluun olis enää muutamia viikkoja. Itsehän olen jouluihminen täysin henkeen ja vereen: joululauluja oon jo kuunnellut, pari lahjaakin ostanut ja korttejakin on tullut tehtyä. Talvifiilistä on kuitenkin hankala saada ilman lunta. On vähän niinkuin olis ikuinen lokakuu. Tavallaan ihan kiva, mutta tavallaan koko ajan odottaa: millon tulee pakkanen ja lumi??? Tuntuuks kenestäkään muusta siltä, että talvi ei tuu ennen kun lumi tulee?


Pakkasten puutteessa ja lumettomassa maassa on kuitenkin myös useita positiivisia puolia. Ensimmäisenä se, että pystyy huoletta edelleen pyöräilemään kaikkialla ja se on edelleenkin mukavaa hommaa, eikä sohjossa taistelua. Toisena se, ettei tarvitse pukeutumisessa ajatella ainoastaan vaan lämpöä ja mukavuutta. Kolmantena kuivaihoisen ihmisen suurin iho, sillä talvi-ihottumaa ei oo tullut, eikä varmaan tuliskaan! Suomessa joudun pakkaspäivien alkaessa käyttämään joka ilta aikaa siihen että rasvaan koivet ja käpälät, joka on varmaan maailman tylsintä hommaa.


Tän postauksen pointti: Suomessa parasta ja pahinta on vuodenajat.

xoxo,
Ilona-Anniina

30. lokakuuta 2016

Antwerpen & olutpanimovierailu Belgiassa

Suurin belgialainen kaupunki lähellä Alankomaitten rajaa on Antwerpen. Antwerpenissa vietin vain yhden päivän ennen kun illalla jatkoin matkaa edemmäs Belgiaan. Antwerpen on Belgian toiseksi isoin kaupunki ja sen satama on Euroopan toiseksi suurin. En erityisesti ehtinyt tekemään suurempaa tutkimusta ennen kaupunkiin tuloa, joten mun vierailu Antwerpenissa oli pitkälti fiiliksen pohjalta tehtyä vaeltelua :-D Antwerpenissa ihanaa on kaupungin superkaunis rautatieasema ja lämmin tunnelma. Ensimmäisenä kävelin ostoskadun läpi kohti Grote Marktia. Grote Marktin aukiolla sijaitsee sekä Onze-Lieve-Vrouwekathedraal sekä Antwerpenin kaupungintalo. Upeita rakennuksia molemmat. Antwerpenista löytyi useampi ihana pieni katu ja paljon turisteja sekä oppilaita kaupunkikierroksella. Keskusta-alueen kierroksen jälkeen suuntasin kohti joenrantaa, lopullisena päämääränä Museum aan de Stroom (MAS). Tämän museon näyttely oli iso positiivinen yllätys! Jo pelkkä museon rakennus oli hieno nähtävyys ja näkymät rakennuksen ylimmästä kerroksesta ehdottomasti vierailun arvoiset.


Belgiassa pääsin myös tutustumaan aitoon belgialaiseen olutpanimoon, sillä eräänä sunnuntaina erilaisilla paikallisilla yrityksillä oli avoimien ovien päivät. Huyghen panimo tuottaa Delirium-oluita ja on tunnettu brändinsä pinkistä norsusta. "Welcome into the world of the Pink Elephant" on kyseisen panimon slogan. Paikan päällä päästiin näkemään prosessi alusta loppuun sekä maistelemaan puhdistettua kirkasta vettä, joka toimii oluen pohjana, olutta ennen viimeistelyä sekä lopputuotetta. Välillä kävelin ympäriinsä iso kysymysmerkki pääni päällä, sillä kaikkea ei ollut käännetty englanniksi, tai jos oli, en tiennyt vastaavia suomalaisia termejä. Sinänsä se ei hirveästi haitannut, mutta en kyllä voi millään sanoa olevani olutekspertti tämän vierailunkaan jälkeen :-D


Belgia on kiva maa, siellä kannattaa vierailla. Voisi ajatella että Belgia ja Alankomaat ois hyvin samanlaiset, mutta oikeastaan kulttuurillisia eroja ei ole vaikea löytää. Belgia on enemmän jakautunut maa, kielellisistä syistä. Englannilla pärjää paremmin Alankomaissa kuin Belgiassa. Alankomaissa ihmiset ovat yleisesti ottaen avoimempia ja avuliaampia, kun taas belgialaiset on välillä vähän niinkun me suomalaiset: hiljaisempia ja jopa vaikeammin lähestyttäviä. Toki poikkeuksia siis aina ja kaikessa ja nämä havainnot vaan omiani. Belgian ja Alankomaiden vertailusta voisi varmaan kirjottaa omankin postauksen...

xoxo,
Ilona-Anniina