6. syyskuuta 2016

Muita ajatuksia Alankomaissa asumisesta

Pyöräilystä Hollannissa vitsaillaan aina, mutta kaikki vitsailu on oikeesti täysin aiheellista. Pyörien määrä on ihan tajuton, jopa naurettava :-D Liikenteessä tapana on kunnioittaa pyöräilijää, ja pyörätiet on tosi hyviä: yleensä täysin erillään sekä autoista että jalankulkijoista. Paria juttua lukuunottamatta pyöräily täällä on ihan huippua.

Mun pyörä! Ja ihan itse sen tuolle korkealle telineelle venkslasin! Oli tosin todella helppoa, sillä toi teline vaan vedettiin alas, asetettiin pyörä paikoilleen, ja nostettiin kevyesti takas ylös. Ja pyöräkin pysyi tukevasti paikoillaan.

Ensinnäkin, pyöräilijät ei tunne sanaa turvaväli. Reaktiokyky pitää siis olla aika hyvä, kun joudut ajamaan pienessä sumpussa parinkymmenen muun pyöräilijän kanssa. Toisena, mopot käyttää samoja teitä pyörien kanssa. Säikähdän joka kerta kun muutenkin ruuhkaisella pyörätiellä mopo pyyhältää kahden sentin päästä musta ohi. Kolmantena, täällä ei käytetä kypärää: ei pyöräillessä eikä yleensä moponkaan kyydissä. Hollantilaiset itse sanoo, ettei kypärää tarvitse koska he ovat "muutenkin niin hyviä pyöräilijöitä". Imo kypärän käyttö ei tarkoita että olisit huono pyöräilijä, mutta jokainen tavallaan. Yleensä kaikissa pyörissä täällä on käsijarrut, mutta jalkajarrullisiakin löytyi muutamia. Pyörän hankinta taisi olla ensimmäinen asia joka orientaatioviikolla tehtiin, ja ilman pyörää ainakin Nijmegenissä elo olisi aika kamalaa, ei kuitenkaan mahdotonta, sillä bussitkin kulkee ympäriinsä ihan hyvin, ainakin verraten Joensuuhun... Kaikki kansainväliset opiskelijat kuitenkin osti pyörät, myös ne jotka ei kunnolla ees osanneet pyöräillä! Ostettiin nämä pyörät ihan pyöräliikkeestä, joka välittää myös käytettyjä pyöriä, selkeästi vaihtarit mielessään... Parin ensimmäisen viikon jälkeen pyöräkauppa oli täysin tyhjä :-D Omastani maksoin 95€, plus pari lukkoa päälle. Pyöräliike voi ostaa pyörän takaisin kun vaihtoaika loppuu, mutta tuttujeni mukaan sillon pyöristä saa takaisin vain jotain 10 euron luokkaa. Toki mm. facebookissa on ryhmiä vaihtareille, joiden kautta pyöriä ainakin yritetään myydä eteenpäin. Pyörien varastamisen prosentti on täällä tosi korkea, joten pyörä kannattaa aina parkkeerata sille merkitylle alueelle, mielellään kahdella lukolla ja keskelle muuta pyöräjoukkoa. Parasta toki on, jos pyörän saa lukittua esimerkiks telineeseen kiinni. Eilen kampuksella näin pyöräparkissa ns. pysäköinninvalvojan, joka opasti, mistä löytyy tyhjiä paikkoja pyörille ja mihin pyörän saa jättää :-D Myös pyöränvalon käyttö pimeällä on täällä pakollista, ilman sitä ajamisesta voi saada sakot.

Tästä kuvasta vähän näkyy: punainen osio on pyörätietä! Liikenneympyrässä autot oikeasti väistää pyöräilijöitä ja jalankulkijoita, iso peukku sille ja suomalaisille opeteltavaa.

Ruoka täällä on aika samanlaista kun Suomessa. Hollantilaiset käyttää tosin enemmän kaikenlaista sokerimössöä, kuten hagelslagia eli "strösseliä" aamupalaleivän päällä ja ällömakeita sokerivohveleita välipalana. Eniten kummastusta on kuitenkin ehdottomasti aiheuttanut leipä, tai etenkin sen määrä. Hollannissa lounaalla on tapana syödä leipää. Muun muassa orientaatioviikon viikonloppuretkellä lounasaikana pöytään katettiin täysin samat asiat kun aamupalalla: leipää, mautonta margariinia, hilloa, suklaatahnaa ja -hippuja, juustoa ja muutama makkaransiivu. Siis kahdella ruokalajilla samaa kamaa joka päivä. Hintataso on vähän Suomea halvempi, etenkin juomissa ja myös ruuissa osittain. Yliopistolla lounas on tosin Suomea tuplasti kalliimpi, mutta ruoka lounaskahvilassa on oikeasti hyvää. Alkoholilliselta puolelta juomatarjonta on aika yksitoikkosta: yleensä aina juodaan olutta. Olut täällä on erilaista kun Suomessa, parempaa. Toki myös viiniä saa yleensä aina. Pubista tilatessa olut tulee muuten yleensä ala-asteen lounaalle kuuluvan näköisessä kahden desin kokoisessa pienessä lasissa, ja maksaa paikasta riippuen jotain yhden tai kahden euron luokkaa.

Kaikkialla ja kaiken kanssa syödään kaikenlaisia kastikkeita, majoneeseja, tavallaan majoneesipohjaisia salaatteja, ketsuppeja, sinappeja, mömmöjä ja muita. Vähän oon itsekin alkanut oppimaan tälle huonolle tavalle.
Liefmans Fruitesse -hedelmäolut on parasta vaihtelua. Muuten yleensä olutmerkeistä oon juonut Hertog Jania tai Grolschia.

Hollannissa kannattaa aina muistaa kantaa henkilöllisyystodistusta mukanaan, sillä ilman henkkareita kuljeskellessa voi saada sakot (outoa, mutta totta). Viimeaikaisten tapahtumien myötä turvallisuustoimet ovat varmaan jonkin verran kiristyneet, mutta esimerkiksi armeijan väkeä ei täällä Nijmegenissä ole näkynyt. Amsterdamissa törmäsin muutamaan. Enemmän aseistettua väkeä tuntui edelleen löytyvän Belgian puolelta, missä vierailin pari viikkoa sitten. Brysselin eteläisellä rautatieasemalla törmäsi vähän väliä pyssyjä kantaviin miehiin sekä naisiin. Asema on sen myötä yleisestikin rauhoittunut vähän ja esimerkiksi juopot tai kerjäläiset ovat siirtyneet muualle, mutta muuten turvallisuustoimiin ei erityisesti kiinnitä huomiota. Vaikka kyllä mielestäni edelleen aseen näkeminen on vähän karmivaa. Myös kierrättäminen täällä on tuntunut vähän oudolta, tai oikeastaan kierrätyksen vähyys. Tölkit ja jopa lasipullot on aika perus heittää tavalliseen roskikseen, mutta muovi kerätään omaan roskakoriinsa. Vain isoimmat muovipullot voi palauttaa kauppaan, jota en tosin oo (vielä) uskaltanut kokeilla, kun en oikein tiedä mitä "isoimmat" tarkoittaa :-D

Kierrätykseen liittymättömästi kuva muutamasta mentoriryhmäni naispuolisesta väestä.

Matkustelussa keskeisemmässä Euroopassa puhutaan aina ylistävästi, ihan aiheellisesti toki. Junilla tai miksei busseillakin matkustaminen on helppoa ja kohtuuhintaista. Alankomaissa kannattaa hankkia julkisen liikenteen OV-chipkaart, joka toimii sekä junissa että busseissa. Kortille ladataan rahaa, ja bussiin/junaan noustessa leimataan kortti aktiiviseksi, kun taas bussista/junasta poisjäädessä tulee muistaa leimata itsensä ulos (tai muuten matka jää kortilla rullaamaan -> kuluttaa kortilla olevat rahat loppuun). Mun vaihtoajan to do -listalla on kuitenkin junailun (hih) lisäksi muun muassa pyöräily läheiseen Arnhemin kaupunkiin sekä Saksaan - ihan oikeesti!


Tänään mulla alkaa kolmas uusi kurssi, Introduction Topics Typical to Dutch Law nimeltään. Hollannin oikeusjärjestykseen siis pitäisi kevyesti tutustua, ihan mielenkiintoista sinänsä. Muuten mulla on aiemmin alkaneet jo kurssit Institutional Law of the EU sekä tiedekunnan vaihtareille suunnattu kurssi Dutch History, Politics and Culture. Huomenna on vielä ensimmäinen luento aiheesta The Law of International Organisations. Hyviä ja mielenkiintoisia kursseja löytyi useampia, joten valinnanvaraa oli. Ens jaksossa mulla on vielä pari kurssia maantiedettä, kurssit Environment and Society ja Borders and Identities in Europe. Opiskelusta kirjoitan luultavasti enemmän erillisessä postauksessa.

xoxo,
Ilona-Anniina

2 kommenttia:

  1. Superkiva ja kiinnostava postaus! Näitä lisää :--)

    Mä yllätyin tossa kuukausi sitten Amsterdamissa siitä, kuinka kellään, edes skoottereilla ajavilla, ei näkynyt kypäriä! Usein näkyi turvaistuimessa olevia lapsia ja niilläkään ei ollut kypärää. Lisäks pyörätien ylittäminen tuntui pelottavammalta kuin autotien ylitys, kun ne pyöräilijät ei koskaan pysähtyneet ja sitten kun koitti luikkia (suojatietä pitkin ihan) siitä nopeasti toiselle puolelle niin ne huus tyyliin että alta pois :-DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että tykkäsit! :) Tiiän mitä tarkotat, miekin inhoon kävelemistä jopa täällä pienemmässä kaupungissa :-D Pitää vaan odottaa maltillisesti, kyllä se kävelijöidenkin vuoro aina joskus koittaa...

      Poista