24. lokakuuta 2016

Utrecht

Näistä postauksista saa sellasen kuvan, etten olis tehnyt täällä mitään muuta kun reissannut :-D Ehkä osittain totta, sillä useampi viikonloppu putkeen tuli vietettyä tien päällä. Matkustaminen on edullisinta Alankomaissa ns. ryhmälipun avulla.Vähintään 4 (max 10) hengen porukalla voi ostaa yhteisen junalipun, jossa toisen pysäkeistä on oltava sama. Käytännössä esimerkiksi Facebookissa on ryhmä, jossa ihmiset etsii toisia matkustamaan tiettynä päivänä joko Nijmegeniin tai Nijmegenistä jonnekin. Muulla ei siis ole väliä kun sillä että joko lähtö- tai päätepysäkki on sama, ei siis sillä minne/mistä matkustat tai mihin kellonaikaan. Ihmisten määrästä riippuen ryhmälipulla edestakainen matka minne vaan maan sisällä on muistaakseni 7-12 euron luokkaa.

Dom Tower näkyi miltei kaikkialle kaupungissa

Junalla matkustinkin päiväksi Utrechtiin. Utrecht on Alankomaiden neljänneksi suurin kaupunki keskeisessä kohdassa maata. Melkein vois sanoa, että Utrecht oli Arnhemin vastakohta, siis aivan todella kaunis vanha kaupunki. Keskustan näkymiä hallitsee St. Martin's Cathedral ja erityisesti superkorkea Dom Tower. Protestanttisen reformaation jäljet näkyy selkeästi katedraalissa ja sen teoksissa, joista päitä on hakattu irti hahmoilta. Ennen uskonpuhdistusta tämäkin kirkko oli katolinen, kuten useat muutkin hollantilaiset. 1500-luvulla tapahtuneen "Beeldenstormin" (patsasmyrskyn) mukaisesti monet kirkot muutettiin kalvinistiseksi ja riisuttiin katolisista taideteoksista sekä pyhimyksistä, joiden uskottiin olevan vääriä. Nykyisin katolinen väestö asuu karkeasti jaettuna maan eteläosassa ja protestanssinen pohjoisessa. Nykypäivänä tosin suurin ryhmä on kirkkoon kuulumattomat. Kirkon viereltä löytyi yksi kauneimmista paikoista ja puutarhoista (Pandhof van de Domkerk) joita oon koskaan nähnyt, niin ihana ettei kuvatkaan tee sille oikeutta!


Keskustaa halkoo vanha kanava, Oudegracht, jonka varrelta löytyi paljon vintage- ja 2nd hand kauppoja. Löytyihän sieltä myös yksi Marimekkoa myyvä pieni putiikki :-) Kanavan varrella on myös maahan muurattu loppumaton runotaideteos, the Lettes of Utrecht. Tätä loputonta runoa jatketaan yhdellä kirjaimella joka lauantai niin kauan kun lauantai-päiviä on olemassa.


Utrechtista löytyi myös shoppailusta innostuneille ihan hyvät valikoimat. Kaupunki tuntui aika kompaktilta, mutta loppujenlopuksi nähtävää oli paljonkin. Sellaista turistihenkeä kun Amsterdamissa Utrechtissa ei ollut. Utrechtissa vierailisin mieluusti uudelleenkin, sillä paljon jäi vielä näkemättä. Ehkä sitten kun siskoni Hanna tulee Alankomaihin lomalle ;-)

xoxo,
Ilona-Anniina

2 kommenttia: