15. joulukuuta 2016

Tiesitkö?

Tiesitkö, että...

...jos tarkkoja ollaan, Hollanti ja Alankomaat ei ole aivan sama asia, Hollanti muodostuu etelä- ja pohjois-Hollannin provinsseista, jotka ovat vaan pieni osa Alankomaita. Nijmegen on Gelderlandin provinssissa. Suomen kielessä taidetaan kuitenkin virallisesti hyväksyä myös Hollanti Alankomaiden synonyymina. 

...Alankomaat on kuningaskunta, mutta se kuitenkin koostuu muustakin kun Euroopassa tunnetuista Alankomaista. Sen lisäksi Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluu Karibian saaret Aruba, Curaçao ja Sint Maarten.

https://en.wikipedia.org/wiki/Provinces_of_the_Netherlands

...täällä soi joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 12 yleiset väestöhälyttimet/vaaramerkit kaikkialla. Siis sellaiset oikein kovaääniset torvet testin vuoksi kerran kuussa, jos vaikka sattuis sota syttymään pian tai jotain... Erittäin karmivaa edelleen, en varmaan ikinä tottuis noihin torviin. 


...useimmat hollantilaiset naiset ja tytöt, joita oon tavannut, on tosi luonnollisia tyyliltään. Siis tarkoittaen sitä, että meikkiä käytetään vain vähän ja monesti hiukset ovat joko värjäämättömät tai ainakin todella luonnollisen väriset. Suomessa värjäämättömät hiukset nuorilla tuntuu olevan enemmänkin poikkeus, kun täällä taas juurikin toisinpäin. Mitä sitä turhia tukkaa tai meikkiä laittamaan, kun vesisateella pyöräillessä menee pilalle kuitenkin.


...hollantilaiset ihmiset on todella avuliaita, avoimia, yleisesti puheliaita ja mukavia ihmisiä. Olipa kerran suomalainen vaihto-opiskelija, jonka pyörän ketjulukko jumittui kiinni yliopiston kaiteeseen. Epätoivoisena itku kurkussa menin selittämän tilannettani läheiselle pyöräliikkeelle. Olin jo ihan valmis ostamaan öljyn lukkoa varten, kun mukava heppu antoikin käteeni purkin ja sanoi, että tuo takaisin kun kerkiät. Joko surulliset vaihtarisilmät toimii tai hollantilaiset on oikeasti avuliaita!


...yliopistolla järjestettävän elokuvaillan yhteydessä on ihan perus myydä olutta 60 sentin hintaan. No biggie. Tämä oli siis opiskelijajärjestön järjestämä leffailta, jonka aikana pyöri yhteensä 20 eri elokuvaa neljässä kierroksessa.


...letut erilaisilla suolaisilla tai makeilla täytteillä on täällä aika normi päivällinen, ja "pancake" ravintoloita löytyykin oikeastaan jokaisesta kaupungista, useampiakin.

...kuljen välillä ruokakaupoissa ihmetellen kaikkea sitä ihmeellisten sokeritahnojen, -sirotteiden, -litkujen, -nöttösten ja -möttösten määrää. Siis esimerkiksi leivän päälle löytyy kaikkea mahdollista makeaa.


...hollantilaiset juhlii joulun lisäksi Sinterklaasin eli Sint-Nicolaasin päivää joulukuun alussa. Siihen kuuluu ihan omat perinteensä, josta sais kirjoitettua varmaan kokonaisen blogipostauksen. Yhtenä asiana muun muassa tämä perinne, jossa kengät jätetään odottamaan yöksi Sinterklaasia, joka tuo niihin karkkia. Tämä kuvan kenkähylly oli lähikaupassani :-)


...hollantilaiset tuppaa laittamaan "je"-liitteen kaikenlaisiin sanoihin. Sinänsä se tarkoittaa siis jotain pientä, ja esimerkiksi kupillinen kahvia tilataan sanoilla "een kopje koffie" koska se kuppi, kop, on kuitenkin vain pieni. Samaa kuitenkin sovelletaan about kaikkeen, sillä kaupan kassakuittikin on aina "bonnetje", koska onhan sekin aika pieni. (????) Englanti on kuitenkin käytännössä hollantilaisten toinen kieli, eli englannilla pärjää paremmin kuin hyvin.


...Alankomaat on oikein hyvä vaihtoehto vaihto-opiskelijalle, Nijmegenistä puhumattakaan! En voisi keksiä parempaa paikkaa puolivuotiselle jaksolle ulkomailla.

xoxo,
Ilona-Anniina

13. joulukuuta 2016

Viikonloppu Belgian historian parissa

Sen lisäksi että vaihdon aikana oon reissannut Alankomaiden sisällä on myös Belgia tullut maana enemmän tutuksi. Yhtenä viikonloppuna otettiin oikein asiaksi lähteä tutustumaan Belgian historiaan ja etenkin sen rooliin ensimmäisessä maailmansodassa. Monia hienoja historiallisia paikkoja löytyy Länsi-Flanderista. Tämä ensimmäinen massiivinen muistomerkki Nieuwpoortin kaupungissa oli rakennettu Albert ensimmäisen, vuosina 1909-1934 toimineen Belgian kuninkaan, kunniaksi. Sekä Belgiassa että Alankomaissahan on edelleen kuningasperheet vallassa. Alankomailla on tällä hetkellä kuningas Willem-Alexander ja Belgiassa kuningas Philippe. Kuningasperhe täällä Alankomaissa taitaa olla olla ihan suosittu, ainakaan erityisemmin en keneltäkään ole valituksiakaan kuullut.


Ensimmäisen maailmansodan aikana Belgia tahtoi pysyä neutraalina, mutta jäi sodan jalkoihin melko nopeasti, sillä Saksan joukot valloittivat sekä Belgian että Luxemburgin miltei kokonaan. Pieni osa läntistä Belgiaa jäi kuitenkin vapaaksi, ja nämä paikat jossa vierailtiin sijaitsivat juurikin siellä IJzer-joen länsipuolella. IJzer-joelle vetäytymisen jälkeen belgialaiset aiheuttivat tulvan (miten se sanotaan hyvällä suomen kielellä...) joella, joka pysäyttikin saksalaiset joukot. IJzerin taistelu käytiin 16-31 lokakuuta 1914. Belgian joukoista 3 500 menehtyi ja 15 000 haavoittui. Siitä nimi "trench of death" eli kuoleman juoksuhauta, josta käsin taistelua käytiin. En pysty edes kuvittelemaan miltä tuntuu olla päivästä toiseen noissa samoissa juoksuhaudoissa peläten oman henkensä puolesta kun näät kun ympärilä ihmisiä kaatuu. Aika karmiva paikkahan se oli edelleen.


Flanderin kunniaksi rakennettu IJzertoren sen sijaan sijaitsee nimensä mukaisesti IJzer-joen varrella Diksmuiden kaupungissa. Kuoleman juoksuhaudat muistaen ei ole mikään ihme, että IJzertorenin kylkeen on hakattu sanat "Nooit meer Oorlog" eli ei enää sotaa. Tornin päällä sen sijaan on kirjaimet AVV - VVK eli kaikki Flanderin puolesta, Flanderi Kristuksen puolesta, joka vähän viittaakin Flanderin korostettuun asemaan. Flaamilainen itsenäisyttä ajava liike saavutti suosiota sodan jälkeen, ja tämä IJzertorenin voisikin sanoa olevan tuon liikkeen keskus. Tornin sisältä löytyi Belgian ja etenkin Länsi-Flanderin roolista ensimmäisessä maailmansodassa kertova museo, jolle ehdottomasti isot peukut ja suositukset.


Sodan tapahtumista johtuen alueelta löytyy myös useampi ensimmäisen maailmansodan uhreille perustettu hautausmaa. Tyne Cot Cemetery sijaitsee Zonnebekessä ja on viimeinen lepopaikka noin 12 000 ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneelle ympärysvaltojen sotilaille, enimmäkseen brittiläisille, ja neljälle saksalaiselle kaatuneelle. Erityisen kaunis paikka pienellä nyppylällä keskellä suuren suuria peltoja.


Historiakierroksen päätti Ieperissä kaatuneille, erityisesti tuntemattomille rakennetulla Menin Gate -muistomerkillä vierailu. Erityistä tässä paikassa on se, että kaaren alla soi joka ilta Last Post klo 20:00, aina vuodesta 1928 asti. Siis joka ikinen ilta. Tänään 13.12.2016 näköjään tämä traditio tapahtuu 30 523:ta kertaa. Suureen suosioon kyseinen soitto nousi tietääkseni median uutisoitua asiasta isosti. Tänäkin päivänä paikka oli tupaten täynnä. Jos haluaa päästä "hyville paikoille" niin tuntia ennen pitäis mennä ainakin viikonloppuisin odottelemaan. Huh! Tunnelmia voitte kuunnella vaikka tästä linkistä.


Kaiken kaikkiaan, Länsi-Flanderista löytyy historiasta innostuneelle paljon kaikkea, jos autolla pääsee ympäriinsä liikkumaan. Belgia on ihana aarreaitta, joka jaksaa aina yllättää! Ehkä päällimmäisenä fiiliksenä jäi IJzertorenin sanoma mieleen: NO MORE WAR.

xoxo,
Ilona-Anniina

8. joulukuuta 2016

Den Haag

EDIT: Oho, julkaisuaikataulu ei ollutkaan toiminut, vaan tämä kirjotus oli istunut luonnoksena ainakin kuukauden ajan! Ups!

Nijmegenin Radboud yliopistolla on oma kansainvälinen toimistonsa, joka järjestää kaikenlaisia tapahtumia kansainvälisille opiskelijoille, muun muassa orientaatioviikon lukukauden alussa, bileitä, tutustumistapahtumia sekä ekskursioita. Ensimmäinen heidän järjestämänsä ekskursio suuntautui Alankomaiden hallinnolliseen "pääkaupunkiin", merenrannalla sijaitsevaan Haagiin. Haag on Alankomaiden kolmanneksi suurin kaupunki, ja monet tärkeät hallinnolliset rakennukset sijaitsevat siellä. Niitä muun muassa kuninkaan palatsit, eduskunnan rakennukset, ministeriöt sekä osa YK:n organisaatioista.


Ensimmäisenä reissu suuntautui kaupungin laidalla sijaitsevaan Madurodam-teemapuistoon. Madurodam on puisto, jossa on Alankomaitten kuuluisimpia rakennuksia ja nähtävyyksiä 1:25 mittakaavassa. Ihan hauska paikka sinänsä, mutta vois sanoa että enemmän lapsille suunnattu. Oli kuitenkin hauska bongailla niitä rakennuksia joita oli jo nähnyt tai johon oltiin myöhemmin päivällä menossa :-) Seuraavana suunnattiin kohti kaupungin keskustaa, jossa matkan järjestäjät olivat järjestäneet meille puolentoista tunnin mittaisen opastetun kaupunkikävelyn. Suhtauduin aluksi vähän epäillen tähän opastettuun kierrokseen, mutta paikan päällä selviskin, että kierrettiin kaupunkia pienissä ryhmissä ja oppaana toimi vapaaehtoistyönä kaupunkiopastusta tekevä vanhempi herrasmies, joka oli itsekin Haagista kotoisin ja ties kertoa paljon sekä Haagin että Alankomaitten historiasta. Olin todella positiivisesti yllättynyt ja opin paljon kaikkea uutta :-)


Haagissa kävellessä tuntui, että kaikkialle minne katsoi, jostain löysi "tärkeän rakennuksen". Jokaisella talolla oli oma historiansa ja nykyinen käyttötarkoituksensa. Nähtiin muun muassa kaunis Binnenhof-sisäpiha ja sen viereinen lampi, pääministerin asunto, kuninkaan palatsi ja päästiin kävelemään kuulema yhdellä Euroopan kauneimmista kaduista. Sen kadun varrella oli ihania vanhoja taloja ja paljon historiaa sekä nykypäivän merkittävyyttä, mm. museoita, eri maiden lähetystöjä, oli siellä joku vanha luostarikin muistaakseni... Ja sen kadun pohja oli hiekan tai muun sijasta simpukankuoria! Viimeisenä käytiin myös Peace Palacella, jossa sijaitsee mm. YK:n kansainvälinen tuomioistuin.


Haag oli kaiken kaikkiaan todella vaikuttava ja hieno kaupunki, muttei liian krumeluuri kuitenkaan, vaan enemmänkin sellainen "down to earth"-tyylinen ja yllättävänkin rento. On ihanaa huomata, miten ympäri maata reissatessa alkaa ymmärtää sekä oppia enemmän ja enemmän Alankomaista ja hollantilaisesta kulttuurista. Jokaisella kaupungilla on niin oma imagonsa, fiiliksensä ja sielunsa.

xoxo,
Ilona-Anniina